Renée Green
Renée Green on taiteilija, kirjailija ja elokuvantekijä, joka tunnetaan monitasoisista ja muotonsa puolesta kompleksisista tilateoksistaan, joissa ideoita, havaintoja ja kokemuksia tutkitaan eri perspektiivien myriadista.
Hänen elokuvansa, esseensä ja kirjoitelmansa, tilateoksensa, digimediansa, arkkitehtuurinsa ja ääniin liittyvät teoksensa käsittelevät suhteiden kiertoa ja vaihtuvuutta ajassa, kollektiivisessa ja yksityisessä muistissa säilytettävissä kysymyksissä, mutta myös kuvitelluissa asioissa syntyviä aukkoja ja muutoksia.
Green asettaa näytteille Boråsin taidemuseossa teoksen nimeltään Space Poem #7 (Color Without Objects: Intra-Active May-Words) (2020), joka koostuu kahdestakymmenestäkahdeksasta banderollista, jotka riippuvat gallerian katosta. Amerikanruotsalaisen runoilijan May Swensonin sanojen avulla teos kutsuu katsojia tilassa ja tekstissä tapahtuvaan vuorokeskusteluun sanojen, värien ja muotojen kanssa. Spacepoem #7 jatkaa Greenen käynnissä olevaa transmutaation ja merkityksen tutkimista sekä niiden muotomaista ja runollista viestintätapaa.
Renée Green asuu ja työskentelee Yhdysvalloissa. Hänen teoksiaan on esitelty yksityisnäyttelyissä mm. seuraavissa paikoissa: the Carpenter Center for Visual Arts, Harvard University, Cambridge, USA; Yerba Buena Center for the Arts, San Francisco, USA; Museum of Modern Art, New York, USA; National Maritime Museum, Lontoo; Musée Cantonal des Beaux-Arts, Lausanne, Sveitsi; Portikus, Frankfurt, Saksa; Fundació Antoni Tàpies, Barcelona, Espanja; Contemporary Arts Center, Cincinnati, USA; Vienna Secession; Stichting de Appel, Amsterdam, Hollanti; Dallas Museum of Art, USA; Museum of Contemporary Art, Los Angeles, USA ja Jeu de Paume, Pariisi, Ranska. Hänen töitään on esitelty biennaaleissa ja festivaaleilla Documentassa, Whitney Biennaalissa ja Venetsian biennaalissa. Green on taiteen, kulttuurin ja teknologian professori MIT:n School of Architecture and Planning -laitoksella.
Renée Green, Space Poem #7 (Color Without Objects: Intra- Active May-Words), 2020. Photo: Hendrik Zeitler