Jacqueline Hoàng Nguyễn lähtee feministisestä teoriasta tutkiessaan historiallisuutta, kollektiivisuutta, poliittisia utopioita ja monikulttuurisuutta. 

Nguyễnin teokset ovat ääniä, videota, painotekniikkaa ja valokuvia usein yhdistäviä tilateoksia. Hän soveltaa tutkimukseen perustuvaa prosessia, missä hän usein käyttää arkistomateriaalia nostaakseen esille unohdettujen tarinoiden huomaamattoman poliittisen merkityksellisyyden. 

Nguyễn esittelee päivitetyn version työstään nimeltä For An Epidemic Resistance (2009/2021), joka on 25-kanavainen äänitilateos. Lähtökohtana on selittämätön nauruepidemia, joka puhkesi vuonna 1962 Väli-Amerikassa. Naurunpurkaus levisi kuuden kuukauden aikana tyttöjen lähetyskoulusta ja tarttui satoihin ihmisiin yhteiskunnassa ja ympäröivissä kylissä. Boråsin taidebiennaalin versiossa aiempaan tilateokseen on lisätty uusia nauruja. 

Naurun ääni ei aina välttämättä ole ilon merkki, vaan se saattaa olla merkkinä stressistä, kollektiivisesta ahdistuksesta, kiukusta tai surusta, joka kytkeytyy levottomuuden täyttämään aikaan. Näin tapahtuu, kun ihmiset elävät kroonisessa yhteiskunnallisessa kriisissä. Kulttuuriteoreetikko Marjolein’t Hartin mukaan voivat nauru ja huumori toimia myös ”heikon aseena” ja olla sitä kautta kehittämässä kollektiivista identiteettiä.  

Jacqueline Hoàng Nguyễn tulee Kanadasta ja on tällä hetkellä tohtoriopiskelija Konstfackin taideteollisessa korkeakoulussa ja KTH:ssa Tukholmassa. Hän on opiskellut Whitney Independent Study -ohjelmassa New Yorkissa, Malmön taidekorkeakoulussa ja Montrealin Concordia-yliopistossa. 

Nguyễnin teoksia on ollut kansainvälisesti esillä seuraavasti: Bonniers Konsthall, Tukholma, (2021); the Július Koller Society, Bratislava, Slovakia (2019); CAMPLE LINE, Skotlanti, Iso-Britannia (2019) ja Trinity Square Video, Toronto, Kanada, (2019).