Performanssi on pitkään kiehtonut Angelica Mesitiä storytelling-muotona ja tapana ilmaista sosiaalisia ajatuksia fyysisessä muodossa. 

Hän on viime vuosina tehnyt videoteoksia, jotka näyttävät, miten kulttuuria voidaan ilmentää ei-kielellisen viestinnän kautta, etenkin äänien ja eleitten sanastolla. 

Kahdella näytöllä esitettävä Mesitin tilateos Mother Tongue tutkii, miten Tanskan Århusissa ja sen ympäristössä asuvat, laajasti monimuotoiset yhteiskuntaryhmät pohjautuvat kulttuuriperintöönsä musiikin, laulun ja kertomusten kautta. Teos tilattiin alun perin Århusin ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2017 ja lähtee tanskalaisesta Højskolesangbogen-laulukirjasta. Yleisiä ja yksityisiä esiintymisiä käsittelevässä sarjassa eri yhteiskuntaryhmät esittävät perinteisiä kansanlauluja somalialaisesta bluesista marssimusiikkiin ja häätansseihin. 

Viime aikoina toteutettuja näyttelyitä: The Musical Brain, The High Line New York, USA (2021); Angelica Mesiti: Mother Tongue, Auckland Art Gallery Toi o Tamaki, Uusi Seelanti (2020); Assembly, Arnolfini, Bristol, Iso-Britannia (2020); Busan Biennale 2020: Words at an Exhibition: An Exhibition in Ten Chapters and Five Poems, Museum of Contemporary Art Busan, Etelä-Korea (2020); The Future of Silence, Nam June Paik Art Centre, Etelä-Korea (2020); Assembly, Australian paviljonki 58. Venetsian biennaali (2019); When Doing Is Saying, Palais de Tokyo, Pariisi, Ranska (2019); Relay League, Art Sonje Centre, Seoul, Etelä-Korea (2018); Angelica Mesiti, National Gallery of Australia, Canberra (2017); The Colour of Saying, Lilith Performance Studio, Malmö (2015); Mom, am I Barbarian?, 13. Istanbul biennaali, Istanbul, Turkki (2013) ja Sharjah Biennale 11, Arabiemiraatit, Yuko Hasegawan kuratoimana (2013).